Kiirettä pitää

Kylläpäs pari viikkoa vierähti nopeasti. 

Alkukierrosta ei ole oikein mitään sanottavaa..

On vaan nieltävä pettymys ja kerättävä voimia uuteen yritykseen. 

Ajatukset ovat pysyneet pois vauvajutuista kouluhommien avulla. 

Olen jäänyt opiskelussa pahasti jälkeen lasten sairasteluiden  vuoksi

ja olen yrittänyt kuroa hommissa kiinni. Raskasta ja tuskaisaa..

Vaikea oppia itselle vieraita asioita itsenäisesti ja tänään tulikin ensimmäinen

pettymys kokeiden suhteen, sillä en saanut tarpeeksi pisteitä enkä päässyt kurssia läpi. 

Onneksi osa kokeista on mennyt ihan hyvinkin, jopa niin hyvin että yllätin itsenikin.

Ensi viikolla on vielä hommia, mutta sitten pitäisi helpottaa.

Hermot on hiukkasen kireällä, kun opiskelu oon vienyt niin paljon aikaa

ettei ole ollut energiaa pitää kotiakaan kunnossa. Unet on jäneet vähiin ja kaipaan liikuntaa.

kuva

Ai niin ja kp 14 menossa, ovulaatiokipuja on alkanutu vähitellen ilmestyä.. veikkaan että viikon kuluttua voisi olla ovulaation aika.

KP 1

Niinhän siinä kävi, että menkat alkoivat 3 päivää ennakkoon.

Testien viivat olivat pelkkiä viivanpaikkoja.

Taitaa olla keho (ja PÄÄ) vielä sekaisen keskenmenosta.

Tänään on tullut vähän itkettyä.

Onneksi mies meni iltavuoroon, joten sain rauhassa puhua

hänelle olostani ilman ylimääräisiä korvapareja. 

Tänään on sellainen fiilis, että ei meille kuitenkaan enää ikinä tule vauvaa..

epätoivo, pettymys ja suru. Olen varma kuitenkin siitä, että kiertopäivien kertyessä,

mielialakin taas kohoaa ja jaksan uskoa meidänkin vuoron tulevan.

Kaikki vauva-aiheinen nostaa tunteet pintaan. 

Seuraava viedo on hellyyttävä ja koskettava.

Oireita

Voi hyvä tavaton kun päässä surraa..

No niitä oireita on alkanut tulla.. vielä eilen olin aivan varma,ettei ole tärppi käynyt, mutta nyt olen vähän toista mieltä.

-vilunväreitä

-lämmöt koholla normaaliin verrattuna

-munasarjakivut

-alaselkäsärky

-rintojen aristus, pinkeä olo

-satunnaista huonoa oloa, katoaa yleensä hetkessä

-kohdunsuulla ja kohdussa paineen tunnetta

-vatsallaan ollessa tuntuu möykky alavatsalla, eikä kyllä vielä viikko sitten tuntunut
-pissattaa usein

Siis aatelkaa jos testi näyttä negaa tämmöisen oirelistan jälkeen.. kuinka vahva voi naisen mieli olla??? 

Ja aloitinhan minä sen testailunkin jo.. hävettää edes tunnustaa.. piti malttaa odottaa, olin muka kasvattanut rautaiset hermot.. noh ei siinä viivanpaikkaa kummempaa näkynyt, mutta eipä ole ihme näillä kiertopäivillä. Saa nähdä maltanko huomenna olla testaamatta.

KP 31/36, dpo9

Testitukku, herkkä testi, merkki Clungene

dpo10

kuva

Oireuta ja kipuja, kp30

KP 30/36, DPO 8

8 päivää piinaa jäljellä. Testipäiväksi määrittelin alunperin dpo 15, mutta tänään se päivä muttui dpo 13. Silloin herkimmät testit näyttävät tuloksen selvästi, eikä testejä tarvitse katsoa päälleen seisten. Tiedän, että testit näyttävät jopa dpo 9 haamuviivoja, niin näytti minullekin keskenmenneessä raskaudessa.. jotenkin ajattelen niin, että niin kauan, kun ei ole todistettu, että en ole raskaana, on olemassa toivoa. Eli mitä pidempään maltan testin kanssa odottaa, sitä pidempään voin toivoa olevani raskaana.

Toisaalta minuun tulee sattumaan jokatapauksessa.. negatiivinen tulos tai menkat, ei väliä kumpi, pettymys on yhtä kova. Kyse on enemmänkin siitä, koska olen valmis pettymään. 

Oireita:

- munasarjakivut dpo3 lähtien (jos voi oireeksi edes laskea)

- hetkellistä huonoa oloa, menee hyvin pian ohi (minulla on kyllä viime aikoina ollut aika usein huonoa oloa, joten en luottaisi ollenkaan siihen, että olisi oire)

- repäisykipuja munasarjoissa

- tunne, että menkat alkaa juuri nyt

- runsas valkovuoto (ovulaation jälkeinen kuiva kausi ei ikinä saapunutkaan)

- alaselän jomotusta

- hetkellisiä kummia tuntemuksia rinnoissa

- päänsärkyä jo viikon ajan (tästä nyt en todellakaan tiedä onko oire)

Minulla on hyvin vahva tunne siitä, että tärppi ei osunut tällä kertaa kohdalle. Olemme olleet viime kesästä asti ilman ehkäisyä ja vasta maaliskuussa tulin raskaaksi. Kehoni toimiikin hiukan laiskasti, mutta ainakin tässä kierrossa ovuloin vahvasti. Toivoa on ,mutta uskoa ei.

En kyllä eded osaisi iloita raskaudesta, tai olisin hetken iloinen ja sitten muistaisin kuinka pian kaikki voi olla ohi, yksi pieni hetki ja se oli siinä.  

Epätieto on raastavaa.

kuva

Valintoja

Joskus tuntuu etten ole saavuttanut elämässäni mitään. 

Olen lähes 30-vuotias, vailla ammattitutkintoa,

en ole koskaan ollut kunnon palkkatyössä,

jos teini-iän kesätöitä tai lukion jälkeistä työharjoittelua työmarkkinatuella ei lasketa.

Asun vuokra-asunnossa, asuntosäästötili kasvaa säälittävän hitaasti.

Yleisesti tunnutaan ihannoivan kaavaa: koulutus, työpaikka, avioliitto, asuntolaina, oma koti ja sitten vasta perheenlisäys. Monet ystävistäni suorittivatkin opintonsa tukka putkella,

ovat hyvin toimeentulevia omistusasunnoissaan ja alkavat olla nyt siinä vaiheessa elämää, jolloin toivotaan perheenlisäystä. Joskus tunnen kateuden piston rinnassani.

Ja joskus katson elämääni taaksepäin ja mietin olisinko halunnut tehdä toisenlaisia valintoja.

Olisiko ollut oikea valinta käydä koulut loppuun, mennä töihin, avioitua ja hankkia perheenlisäystä vasta, kun taloustilanne on vakaa. 

Toisaalta, kun sain ensimmäiset kuukautiseni ensimmäinen ajatus mielessäni oli "Minusta voi tulla äiti" ja olin onnellinen.  Mielestäni se kertoo paljon. Minulle on ollut itsestäänselvyys se, että haluan hyvin nuorena äidiksi. Olin 19-vuotias, kun esikoisemme syntyi, täytin saman vuoden aikana 20. Toiveeni täyttyi ja minusta tuli äiti. Rakkaus äidin ja lapsen välillä on pyyteetöntä ja kaunista. Olen kuullut puhuttava pelosta, että rakkautta ei riittäisi seuraavalle lapselle yhtä paljon. Oma kokemukseni kuitenkin on: mitä enemmän lapsia, sitä enemmän rakkautta on elämässä. Rakkaus ei puolitu, se tuplaantuu, triplaantuu jne. Uskon, että jokainen useamman lapsen äiti allekirjoittaa sen, mutta tunnustan pelänneeni samaa toista lasta odottaessani. 

Perheemme koko herättää joskus ihmetystä, jopa oman sukumme parissa. Moni ajattelee, että viimeisimmät raskauteni ovat olleet vahinkoja. Meitä ei onnitella raskaudesta, ei onnitella tuoreesta perheenjäsenestä. Osa jopa säälii meitä. Iso perhe on kuitenkin oma valintamme, sydämmissämme on paljon annettavaa. Jos me olemme onnellisia perheestämme, toivoisin muiden iloitsevan asiasta kanssamme. 

Toki ymmärrän heitä, sillä minulla ei ehkä ole ammattia, meillä ei ole muhkeaa pankkitiliä eikä omakotitaloa, mutta meillä on lapsia ja toisemme, paljon rakkautta ja koti, jossa asua. Valmistun muutaman vuoden kuluttua  haaveammattiini, meillä on säästötili tulevaa kotia varten, jota emme ole vielä löytäneet ja haaveita, joita tavoitella. Tekisin samat valinnat uudelleen, sillä lapset ja rakkaus on minulle kaikki kaikessa. 

Tavallinen äiti

Olipa kerran eräs tavallinen äiti, joka oli hulluna lapsiinsa. Saman äidin samat lapset tekivät hänet säännöllisesti hulluksi.

Oli tavallinen äiti, joka uupui vauvansa itkuun. Äiti, joka silmäpussiensa laaksoista kirosi tehtyjä lapsiaan. Ja jonka silmissä kiilsivät syyllisyyden kuumat kyyneleet.

Oli tavallinen äiti, joka odotti eteisessä yöjuoksuilla huitelevaa humalaista teiniään. Kotiin tullessa komensi ja tuomitsi, vaikka sydän huokaisi syvään helpotuksesta.

Oli tavallinen äiti, joka teki tavanomaisia lihapullia. Ei luomua, ei läheltä, eikä erityisen hienolla rasvahappokoostumuksella. Ja aivan tavalliset mukulat söivät niitä suut suppuralla, ketsupilla koristellen.

Oli tavallinen äiti, joka kuuli moitetta äitiydestään sieltä täältä epävarmuuttaan ruokkimaan. Se sama äiti viilteli itse terävästi sanojensa piikeillä toisia tavallisia äitejä.

Oli tavallinen äiti, joka halusi toisinaan töihin ja sitten toinen, joka pysyi pitkään kotona. Kumpainenkin äitiydessään yhtä lailla vajaita ja täysiä.

Oli tavallinen äiti, jonka piti tarjota lapselleen turvaa, mutta olikin itse kahdesta turvattomampi. Vaan niin viisas, että haki itselleen apua, jottei veisi turvattomuuttaan sukupolvesta seuraavaan.

Oli tavallinen äiti, joka piinallisesti suoritti äitiyttään. Jokaisen täydellisesti hallitun osa-alueen myötä hän astui askeleen kauemmaksi tärkeimmästä.

Oli tavallinen äiti, joka tunsi pistoja sydämessään aina omalla ajallaan. Vaikka hyvin tiesi isän hoitavan lapsia yhtä tavallisen hienosti kuin itsekin.

Oli tavallinen äiti, joka päivän päätteeksi tulistui primitiiviseen raivoon. Huusi kurkku suorana pennuilleen, ettei täällä saa huutaa. Ja oli niin tavallisen surkea esimerkki lapsilleen.

Oli tavallinen äiti, joka katsoi lapsenlastaan oman lapsensa suloisessa sylissä. Joka kuin vahingossa lipsautteli tietävämpiä ohjeitaan, vaikka tunsi omansa osaavan paremmin. 

Oli tavallinen äiti, joka niin kovin kaipasi puolisoaan. Vaan ei osannut enää rakastaa kiukun, väsymyksen, kurahousujen ja tiskirättien takaa. 

Oli tavallinen äiti, joka tavallisen tasaisesti huokaili valtaisan vastuunsa ja äärettömän rakkautensa äärellä. 

Oli tuiki tavallinen äiti, joka usein mietti, oliko riittävästi äiti. Vaikka oli vain aivan tavallinen äiti, ei mitenkään erinomaisen erityinen, ja juuri siksi täydesti inhimillinen ja ainutlaatuinen.

Maaret Kallio

Kirjoittaja on seksuaaliterapeutti (NACS) ja työnohjaaja.

Ovulaatio

KP 22.

Kuten kuvasta huomaatte, kp 20 tulos ei ollutkaan vielä positiivinen vaan vasta seuraavana päivänä, kun testiviiva on selvästi kontrolliviivan vahvuinen tai jopa tummempi. Taitaa olla elämäni ensimmäinen kerta, kun onnistun tikuttamaan ovulaation. 

Ovulaation tikuttaminen ei ole ehkä viisasta minun kohdallani. Lupasin miehelleni, että vauvasta ei tule pakkomielle. Mutta näiden testien myötä siitä on uhkaavasti tulossa sellainen. Käytän seuraavien kiertojen aikana testit loppuun, mutta lisää en enää hanki. 

Nyt alkaakin piinaviikot.

Huomenna on DPO 1, ajattelin testata dpo15 jos siihen on aihetta,

eli reilun kahden viikon kuluttua.

Toivottavasti maltan olla testaamatta liian aikaisin. Herkimmät testithän näyttävät mahdollisen positiivisen tuloksen jopa dpo8, mutta tulos on epävarma, koska testit näyttävät positiivista myös silloin kun alkio on vain raapaissut kohdun pintaa. Haluan olla varma tuloksesta, joten nyt jäitä hattuun.

kp 20, ovulaatioplussa

Tänään ovulaatiotestiin ilmestyi 2 lähes yhtä vahvaa viivaa. Sopii hyvin omiin tuntemuksiin.

Eilen oikeaa munasarjaa juili kovasti parin tunnin ajan ja tänään kipua on ollut kummassakin munasarjassa. Ovulaatio on siis tänään tai ehkä huomenna. 

Jään odottamaan huomisen testin tulosta, vahvistuuko viiva entisestään... En ole vuosikausiin näitä testejä tehnyt, joten tämä kierto on vähän opettelua tulkinnan suhteen.

kp 17

Tänään koitti se päivä, kun ovulaatiotestit tulivat ja tottakai minun piti heti yksi tehdäkin.

Tulos odotettavasti ei ollut positiivinen, mutta tästä on hyvä jatkaa, kun on vertailukohde.

Ovulaatio-oireita on alkanut tulla, niitä on ollut jo useamman päivän. En tiedä onko se tyypillistä, 

että ovulaatio oireilee reilun viikon ennen kun tapahtuu kunnolla? Vai johtuuko se PCOsta. 

Tässä tämän päivän testi.

Rakkaus

Onko suloisempaa näkyä kuin isä, joka käveli karhunkävelyä ympäri olohuonetta, jotta saisi lapsensa itkun loppumaan. Pian itku muuttui nauruksi ja kyyneleet virtasivat hymykuoppiin.

kuva

kp 15, vinkkejä vauvan yritykseen

Kp 15, ovulaatio odotuttaa itseään, se ei ole lainkaan uusi asia. Itseasiassa olisin yllättynyt, jos ovuloisin jo tässä vaiheessa.

Tänään on ollut kiukkuinen päivä. Yksi lapsista on sairaana sen verran pahasti, että ei ehdi parantua keskiviikkoon mennessä, jolloin minulla olisi ollut tatuointiaika. Aika piti perua ja olen todella pettynyt ja kiukkuinen, mutta eihän tälle mitään voi. Aika menee aika pitkälle eteenpäin, mutta onpahan nyt aikaa saada kroppaa kiinteämmäksi.. varsinkin jenkkakahvat aiheuttavat harmia. Pahin ongelma on sokeririippuvuuteni. Olen niin kokussa sokeriin, että en voi elää päivääkään ilman herkkuja. Toinen ongelma ovat allergiani, en voi korvata herkuttelua hedelmillä, sillä on lähes kaikille hedelmille allerginen. Noh.. jospa saisin itseni ruotuun pikkuhiljaa.

Purkasin kiukkuani iltalenkin avulla, hain kaupasta greippimehua ja olen ilmeisesti tosissaan vauvakuumeinen.

Googlailin ovulaatiosta ja löysin näin hienon listan.. useampi kohta aiheuttaa vain tirskuntaa.. mutta eihän sitä koskaan tiedä mikä auttaa saavuttamaan toivotun tuloksen.

1. Greippimehu/greipit : Greipit, greippimehu ja greipinsiemenjauhe lisäävät limakalvon paksuutta ja täten edesauttavat alkion kiinnittymistä ts. luovat optimaalisen alustan alkiolle kiinnittyä. 

2. Vehnänalkioöljy Vehnänalkioöljy sisältää E-vitamiinia sekä linoli- ja linoleenihappoja. E-vitamiini toimii antioksidanttina ja sitä pidetään hedelmällisyys- ja nuorekkuusvitamiinina.

3. Jättihelokkiöljy Kapselit sisältävät GLA:n ja linolihapon ohella myös E-vitamiinia, solujamme suojaavaa antioksidanttia. Tasapainottaa kuukautisia edeltäviä päiviä.

 4. Multikvinna Päivittäinen tarve vitamiineja mineraaleja, extra kalsium, foolihappo, rauta, e-vitamiini, lykopeeni ja jättihelokkiöljy (=evening primrose oil?) 

5. Kalaöljy/ Eye Q Sisältää mm. omega-3-rasvahappoja, EPAa ja DHA:ta 

6. E-EPA EPA on kalaöljyn omega-3-rasvahappo jonka lyhenne EPA tulee sen englanninkielisestä nimestä eicosapentaenoic acid, suomeksi eikosapentaeenihappo. 

7. Siveydenpuu-uute/Menstruasan Siveydenpuun hedelmäuutteen vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta kasvista on eristetty muun muassa rakenteellisesti sukupuolihormoneja muistuttavia ainesosia. Todistettavasti saa aikaa kierron tasaantumista! 

8. Sinkki
 9. Sinkki-seleeni 
10. Magnesium 

11. Gelee Royal -kapselit eli kuningatarmehiläisen ruokamehu Nuorten työmehiläisten valmistamaa kuningatarmehiläisen ruokkimiseeen tarkoitettua ainetta, jota ei anneta muille mehiläisille. Gelee royal sisältää A-, B-, C- ja E-vitamiineja sekä entsyymejä, 18 erilaista aminohappoa, ergostrolia ja erilaisia hormoneja, kuten sukurauhasten toimintaa aktivoivaa gonadotrooppista hormonia sekä androgeenejä ja estrogeenejä. Vaikuttaa elimistösssä monin tavoin, mm. aktivoi elimistön omaa hormonituotantoa, vilkastuttaa aineenvaihduntaa, kohottaa yleiskuntoa ja parantaa elimistön suorituskykyä. 

12. Multivita2+/ Multitabs Special 2+/ multivitamiinit 
13. Berocca/ Bevitabs/ Foli-B strong/B-vitamiini 
14. Femicaps helokkiöljy, siveydenpuu-uute, käsimyskukkauute 

15. Harmonella Suositellaan varsinkin naisille, joilla on hormonaalista epätasapainoa, kuukautis- tai PMS-ongelmia tai vaihdevuosia edeltäviä vaivoja. Elvyttää ja harmonisoi naisen hormonaalista toimintaa sekä lievittävät kuukautiskipuja 

16. Melbrosia Kukkaissiitepölyä, pergaa ja Gelee Royalea. Tasapainottaa hormonitoimintaa, vahvistaa luustoa, kohottaa mielialaa, parantaa keskittymiskykyä, piristää, lisää suorituskykyä. 

17. Vitamore Total sisältää ainutlaatuista THB (Total Hormone Balance) complexia, joka sisältää kaikki tärkeimmät rohdokset ja ravintolisät, joilla on todettu positiivinen aikutus naisen hormonitoimintaan: kiinansitruunaköynnös, damiana, muira puama, tribulus, tähkäkiminki, arginiini, sinkki, e-vitamiini, kiinalainen angelica, siveydenpuu, villijamssi, lakritsi 

18. Foolihappo Foolihappo (M-vitamiini) on vesiliukoinen vitamiini joka lasketaan kuuluvaksi B-vitamiinikompleksiin. Foolihapon muuttamiseksi elimistössä toimivaan muotoon tarvitaan B12-vitamiinia. Foolihappoa saa kasviksista, hedelmistä ja marjoista sekä täysviljatuotteista. Sisältyy mm. Multi-tabsiin ja Multi-vitaan. Saa myös Kevyt Olo Plus kivennäisvedestä. 

19. Maitohappobakteerit 
20. Vadelmatee/Poimulehtitee Apteekin vadelmateetä kp1:stä ovikseen, apteekin poimulehtiteetä luteaalivaihe 

21. Kalkki 
22. Vihreä tee 
23. Punaviini, lasi päivässä tai muuten riittävästi
 24. Suklaa, päivittäin
 25. Kuoritut auringonkukan ja kurpitsan siemenet Käytetään luonnonmukaisessa hoidossa kun hoidetaan lapsettomuutta

 26. Absolutismi, alkoholin välttäminen
27. Suklaalakko 
28. Mivitotal 
29. Clomit 
30. Terot 
31. Kaukoparannus
32. Rukous/esirukous 
33. Vyöhyketerapia 
34. Homeopatia
 35. Shiatsu 
36. Energiahoito oviksen aikaan ja kiinnittymisen tienoilla 
37. Hiivadieetti (ei sokeria, maitoa, vaaleaa leipää, sianlihaa) 
38. Penikoittaminen 
39. Ovistikut 
40. FF/lämpöjen mittaaminen 
41. Miniasperiini/asperiini 
42. Jalat/peppu ylös -tekniikka! 
43. Mooncup Mooncup eli kuukautiskerääjä on pieni kuminen kuppi, joka asetetaan kuukautisten aikana emättimeen. Sitä voidaan käyttää myös seksin jälkeen, jotta siittiöt eivät pääse valumaan ulos. 

44. Ei orgasmeja luteaalivaiheessa! 
45. Läppärin lämpöä alamasulle 
46. Ei saunomista ennen ovista 
47. Kunnon yöunet/stressittömyys 
48. Säännöllinen liikunta 
49. Painon pudotus 
50. Avannossa käynti 
51. Siteiden tai liian pienten housujen ostaminen, ajan varaaminen lapsettomuustutkimuksiin Tämän ryhmän keinot ovat kaikki jotain sellaista, joka käyvät tarpeettomaksi plussan tultua! 

52. Kuukausiklubiin liittyminen 
53. Tupakoinnin vähentäminen/lopettaminen 
54. Ovulaatiota edeltävien limojen tutkiminen 
55. Kohdunnapukan tutkiminen 
56. Urean pH:n tutkiminen 
57. Raskausviikkojen laskeminen kierron alusta kiertopäivien sijaan 
58. Menolistica-kapselit Menolistica auttaa hormonitoiminnan vaihteluihin. Sen sisältämät hyödylliset, luonnolliset rasvahapot ja diosgeniini (kasviprogesteroni) auttavat elimistöä tuottamaan itse tarvitsemansa hormonit. 

Keinot miehelle! 
1. Vehnänalkioöljy 
2. Helokkiöljy/jättihelokkiöljy 
3. Sinkki 
4. Foolihappo 
5. B-vitamiini/ Foli-B strong
6. Magnesium 
7. Seleeni 
8. Multivita 
9. Lykopeeni + c Lykopeeni on tomaatin ja vesimeloonin punainen väriaine ja tutkijoiden mukaan auttaa hedelmättömyydestä kärsiviä miehiä. Normaalisti kivekset sisältävät runsaasti lykopeenia, mutta hedelmättömien miesten kivesten lykopeenipitoisuus on tavallista pienempi, sanovat tutkijat. Suun kautta nautittu lykopeeni näyttää auttavan miesten hedelmättömyydessä, mutta tarkempi vaikutusmekanismi on vielä avoin. 

10. Hautomisen lopettaminen Penkinlämmittimen/läppärin käyttökielto/saunan välttäminen tai ainakin laudeliina, tiukkojen housujen välttäminen 
11. Lämmintä alaosastoon ulkoillessa 
12. Stressin välttäminen/ kunnon yöunet 
13. Punaviini, lasi päivässä 
14. Tupakoinnin vähentäminen/lopettaminen 

Yhteiset keinot! 
1. Kahdesti päivässä 
2. Kerran päivässä 
3. Joka toinen päivä 
4. Koko yrityksen unohtaminen Tämä keino on niille, jotka jostain syystä päättävät unohtaa yrityksen tai lykätä haaveita myöhempään ajankohtaan. Ei siis niille, jotka päättävät yrittää unohtaa kuumeilun, jotta tulisivat raskaaksi. 
5. Ei tärppiajankohdan miettimistä/ei " pakko" seksiä 

kp 11

Kiertopäiviä kertyy tuskallisen hitaasti. 

Sanotaan, että odottavan aika on pitkä,

niin se taitaa päteä vähän joka suhteessa. 

Joskus tuntuu että vauvan yrittäminen on silkkaa tähtitiedettä.

Kun on pitkä ja epäsäännöllinen kierto, ehtii tuskastua monta kertaa.

Ei ole varmuutta siitä koska menkkojen pitäisi alkaa,

tai koska ovulaatio on odotettavissa.

Onneksi raskauksien myötä ovulaatioireeni ovat vahvistuneet

ja voisin sanoa että ovulaatio ei jää kyllä huomaamatta.

Tosin silloin tällöin tulee ovuloimattomia kiertoja ja silloin se kierto vasta pitkä onkin.

Keskenmennyt raskaus ei ollut suunniteltu, mutta olimme asiasta enemmän kuin iloisia.

Paras tapa meille olisikin, niin että vauva tulisi yllätyksenä. 

Koen vauvakuumeen hirvittävän raskaana ja rasittavana,

en tunne sellaista kultaista keskitietä, enkä pysty painamaan jarrua enää sen jälkeen,

kun vauvalle on annettu lupa tulla. 

Vannoin etten hötkyile, en mittaa lämpöjä enkä osta ovulaatioetstejä.

Tilasin juuri ovulaatiotestejä ja latasin puhelimeeni fertility friend appsin. 

Se niistä lupauksista ja pään kylmänä pitämisestä.

Lämpöjä en kuitenkaan ajatellut alkaa mittaamaan,

fertilityyn saan laiettua ovulaatioireeni ylös, 

ja kun seuraan usemamman kierron aikana oireita,

osaan tulkita kehoani paremmin.

kuva

20.3.2015

Viikko on ollut alakuloinen, mutta pikkuhiljaa mieli piristyy. Nyt on meneillään viides vuotopäivä ja loppua sille ei näy. Kovin runsasta ja veristä edelleen. Toivottavasti vuoto loppuisi pian, kivut ainakin ovat helpottaneet. Kai tämän vain oli tarkoitus mennä näin. 

Uusi raskaus on toiveissa pian, hiukan harmittaa pitkähköt ja epäsäännölliset kierrot, joten se vähän vaikeuttaa asiaa. Minulle todettiin PCOS (munasarjojen monirakkulaoireyhtymä) useampi vuosi sitten, mutta minun onnekseni sitä esiintyy vain toisessa munasarjassa ja se ei ole kovin paljoa vaikeuttanut raskautumista. Ovulaatio jää välillä tulematta ja pitkät kierrot runsaan vuodon kera johtuu tästä. Välillä olen tullut helposti raskaaksi ja välillä on mennyt jopa vuosi, ennen kuin pieni on tarrannut tarpeeksi tiukasti kiinni. Ajoittain olen kärsinyt todella kovista kivuista ja olen joutunut syömään resptilääkkeitä, mutta nyt tilanteeni tuntuu olevan suhteellisen hyvä. Pärjään kipujen kanssa ja kierto on pysynyt minun mittapuullani maltillisena. 

Tänään oli hyvä päivä, piristys alakuoiseen viikkoon. Minulla oli treffit ystäväni kanssa hänen luonaan. Hän valmisti meille maukasta salaattia halloumjuuston kera ja tietysti paransimme maailmaa juttelemalla mukavia. Menin hänen luoksen kävellen, tai oikeastaan juoksin noin puolet matkasta. Lenkki tuntui sen verran hyvältä, että taisi innostukseni juoksemiseen taas syttyä. Lenkkitrikoot on kaivettu esille ja taidan kadottaa pahanoloni juoksemalla tästä eteenpäin. Jospa viimeisetkin raskauksistani jääneet kilot karisisivat samalla. Olisi todella hienoa jos jaksaisin kesän jälkeen juosta 10km, tällä hetkellä 5km menee kohtalaisen hyvin. Tästä on hyvä jatkaa.

1.4 on kauan odotettu päivä, silloin pääsen tatuoitavaksi (onneksi en ehitnyt perua aikaa, sillä sitä on odotettu tosiaan kuukausia). Selässäni olevaa kuvaa jatketaan ja korjaillaan ja tottakai minulla on monen monta uutta ideaa mielessä. Tästä voi tulla jälleen paha kierre. Ensimmäisen tatuointini taisin ottaa 5-6 vuotta sitten ja jäin silloin pahasti koukkuun. 

17.3.2015

Niin siinä sitten tosiaan kävi, että pienen pieni alkio ei tarrannut kiinni tarpeeksi tiukasti. Useampi tunti meni itkiessä ja miettiessä syy seuraussuhteita. Olisi helppoa vedota siihen, että noro-virus sai kaiken aikaan, mutta googlen mukaan noro-virus ei ole raskaudelle vaarallinen. Raskauteni olisi jokatapauksessa mennyt kesken, ainakin uskon niin. Olo on ontto, pettynyt ja surullinen. Tunnen itseni ontoksi. Olo on tyhjä, pettynyt ja surullinen.

Jos tässä yrittää jotain lohduttavaa etsiä, niin parempi, että meni heti alkumetreillä kesken. Asia on paljon helmpompi käsitellä tässä vaiheessa. Toisekseen uskon, että luonto korjaa elinkyvyttömät pois. Alkiossa oli jotain vikaa, eikä siitä olisi kehittynyt elinkelpoista tähän maailmaan.

 En missään nimessä tarkoita, että keskenmeno olisi helppo käsitellä tai että sitä ei saisi surra näissä tilanteissa. Vanhempien ei tarvinnut tehdä sitä päätöstä, antavatko he sairaalle lapselle mahdollisuuden elämään, vai keskeytetäänkö raskaus. Toivon etten ikinä joudu tilanteeseen, jossa minun pitäisi päättää annanko lapselleni mahdollisuuden elämään.

Kerroin juuri tänään ystävälleni (joka on vasta saanut itsekin keskenmenon) raskaudestani. Hän oli surullinen, mutta samalla myös onnellinen puolestani. Tuntuu julmalta, että muutama tunti sen jälkeen kun kerroin hänelle, puhuinkin keskenmenosta kyyneleet silmissäni.  Olen kuitenkin iloinen, että kerroin, sillä juuri hän tietää tällä hetkellä parhaiten kuinka keskenmeno satuttaa. Kerroin myös muille läheisille ystävilleni raskaudesta ja ikävät uutiset heti perään. Tällaisina hetkinä voin todellakin allekirjoittaa sen että jaettu ilo on kaksinkertainen ja jaettu suru ei ole niin raskas kantaa.

Keskenmeno satuttaa niin mieltä kuin kehoakin. Eilen sydämeni itki, tänää on ollut kehon vuoro kärsiä. Luulen että pahimmat kivut ovat ohi, mutta sydämeni tuntuu yhtä raskaalta, vähän särkyneeltä. Onneksi aika ja rakkaus parantaa ja minulla on paljon syitä onneen; lapseni, mies, johon tukeutua ja turvautua sekä ystävät ympärilläni.Sain iloita alkaneesta raskaudestani vain pienen hetken. Muutamassa päivässä ehtii kuitenkin tehdä merkillisen paljon ajatustyötä, tunteet ovat sekavia, onnea, iloa, huolta, pelkoa ja epävarmuutta. Mieleeni muodostui kuva siitä millainen perheemme olisi vuoden kuluttua ja rakastuin siihen kuvaan. Nyt on vaikea luopua siitä.Niin kai se menee, ajatustyö tulevasta alkaa heti, kun saa pienen aavistuksen siitä mitä se voisi olla. Mieli luo tietynlaisen kuvan ja vain aika näyttää, toteutuuko se. Ei meille kenelläkään ole annettu kristallipalloa, jolla voisi tulevan ennustaa, mutta haaveet ja kuvitelmat auttavat ainakin minua valmistautumaan tulevaan.Ensin mieheni ei millään uskonut, että olen raskaana, sitten hän ei millään halunnut uskoa, että raskaus meni kesken. Isoja asioita käsiteltäväksi lyhyessä ajassa. Tilanne vahvisti tunteemme siitä, että olemme toivomme saavamme yhden lapsen lisää. Ehkä tämä alunperin raskausblogiksi perustamani blogi voi jatkaa elämäänsä vauvahaaveblogina.

Lyhyt ilo?

16.3.2015

Viikonloppu on ollut raskas ja ahdistava.

Jälleen kerran olen pettyny itseeni ja malttamattomuuteeni. Joka kerta vannon, että en tee liian aikaisin raskaustestiä. Mutta tälläkin kertaa tein sen aivan liian aikaisin. Sain kyllä selkeämmän plussan vielä, kuin mitä edellisen postauksen kuvassa on. Mutta sitten sain päähänpiston hakea digitestin ja siihen pärähti teksti "Ei raskaana" 

Luin käyttöohjeet huolellisesti. Tee testi aamuvirtsasta. Innostuksissani ajattelin vain, että eihän sillä niin väliä ole milloin sen tekee, toimii ne muutkin testit mihin vuorokauden aikaan vaan. Tein testin heti kun tuli kaupasta, n. muutaman tunnin pidätyksen jälkeen. Ei ollut kovin kaunista luettavaa "ei raskaana"  Kamala paniikkihan siitä tuli. Googlen avustuksella tutkin asiaa ja löysin vinkin purkaa digitesti ja katsoa liuskat sen sisältä. tein työtä "käskettyä" ja kyllähän siellä vaaditut kolme viivaa löytyi, mutta kaksi niistä todalla hailakoita. Ja mitä enemmän tutkin asiaa googlessa, sitä usempaan kommenttiin törmäsin, jossa sanottiin ettei viivoista voi päätellä yhtään mitään. Liuskatestit näyttävät edelleen positiivista tulosta.

Huono viikonloppu ei loppunut tuohon, kuopuksemme sairastui ilmeisesti noro-virukseen ja oksensi perjantai-lauantai välisen yön. Eilen perheen kaikki muut paitsi 2 lasta, minä ja mieskin, sairastuimme samaan virukseen ja oksentelimme koko yön. Olo on edelleen hutera ja heikko ja pieni kuvotus muistuttaa olemassaolollaan. Tänään epävarmuus sai lisää pontta, kun havaitsin punertavaa vuotoa. Näinkö lyhyeksi meidän ilo jää?

Olen tehnyt kaiken mitä ei pitäisi. Tehnyt raskaustestin liian aikaisin, tehnyt testin väärään aikaan, hajottanut testin ja tarkastellut sen sisältöä, gooletellut ahdistuakseni vähän lisää. Auttaako asiaa, jos sanon, että seuraavalla kerralla odotan niin kauan, että kuukautiset ovat myöhässä. Vannomiset tuskin auttaa, tulen tekemään nämä samat virheet yhä uudelleen ja uudelleen.

Huomisaamua odottaa digitesti. Luulen että sen tulos ei ole se mitä toivoisin. Raportti testistä luvassa huomenna. 

kello 23.37 päätin tulla päivittämään, että huomisen testiä ei tarvita.

Kovat alavatsakivut, krampit ja verinen vuoto runsastuu.

Keskenmeno.