Tiinu-enkeli

Torstai-aamu koitti ja tunnelma oli itkuinen. Tänään meille syntyisi pieni enkeli. Vein lapset hoitoon ja sain itkuisia halauksia. Kyyneleiden värittämien kasvojen kanssa lähdin kohti sairaalaa. Ilmoittauduin osastolle ja hoitaja näytti minulle huoneeni. Vaihdoin vaatteet ja kävimme päivän tulevat tapahtumat vielä läpi. 9.20 sain aloitusannoksen cytotecejä kohdunsuulle. Puolen tunnin päästä alkoi tulla pieniä tuntemuksia ja supistelut alkoivat lievänä. Muutama tosi pitkä ja tuntuva supistuskin ehti tulla, mutta sitten tilanne rauhottui. 12.20 sain kohdunsuulle lisää cytoteciä. 45 minuuttia sen jälkeen alkoi kertarysäyksellä supistella voimakkaasti ja pyysin kipulääkettä. Sain suun kautta oxynormia. Supistukset voimistuivat ja pitenivät, pian niissä ei ollut taukoa ollenkaan. Oxynormista ei ollut apua, lääkäri soitettiin laittamaan kohdunkaulanpuudute ja sen piti auttaa pian. Olin koko ajan kipeä, en enää erottanut supistusten väliä. Keskityin hengittämiseen ja yritin hallita kipua. Puudute ei auttanut ja kivut olivat sietämättömiä, hoitaja antoi oxynormia tällä kertaa suoraan suoneen, mutta siitäkään ei ollut apua. En voinut pitää enää silmiä auki, koska kipu oli niin kovaa. Pian tuntui ponnistamisen tarvetta ja jotta saataisiin lisää painetta kohdunsuulle minut pyydettiin siirtymään portatiiville ponnistamaan. Muutaman ponnistuksen jälkeen lapsivedet menivät ja tunto jaloistani alkoi kadota ja minua alkoi huimata. Siirryin takaisin vuoteeseen happiviikset nenälläni. Kipu oli edelleen sietämätöntä. Ponnistamisen tarve oli koko ajan, lapsi ei vain syntynyt. Kätilö tutki kohdunsuun ja sanoi että pieni lipare on vielä tiellä. Käski olla ponnistamatta muutaman supistuksen aikana. Kipu oli todella kova ja lisääntyi entisestään kun kätilö venytti lipareen pois supistuksen aikana. Välittömästi tuntui valtava paine ja ponnistin yhdellä kertaa pienen enkelimme ulos. Hän on syntynyt, hän on kuollut. (29.10.2015 14.55)

Syttyi tähdet ja tuli jo ilta
yli taivaan kaartui hohtava silta
jota pitkin valkoinen enkeli kulki
tarttui käteen ja pienet silmät sulki
aivan hiljaa enkeli kulkua johti
taivasten valtakuntaa kohti
kun lapsonen enkelin matkaan lähti
syttyi taivaalle uusi kirkas tähti
nyt joukossa tähtien taivaisten
loistat lapsemme enkeli kultainen