On tämä vaan aikamoista aaltoliikettä, elämä surun kanssa. Koskaan ei tiedä, milloin se iskee, millainen päivä on edessä kun aamulla herää. Ja kuitenkin sinä surullisenakin päivänä pitäisi jaksaa mennä töihin, hoitaa koti ja lapset, hymyillä ihmisille (kun ei kaikille jaksa selittää)... Kai se tästä, vähitellen...
On tämä vaan aikamoista aaltoliikettä, elämä surun kanssa. Koskaan ei tiedä, milloin se iskee, millainen päivä on edessä kun aamulla herää. Ja kuitenkin sinä surullisenakin päivänä pitäisi jaksaa mennä töihin, hoitaa koti ja lapset, hymyillä ihmisille (kun ei kaikille jaksa selittää)... Kai se tästä, vähitellen...
VastaaPoistaHyasintti